Edunvalvonnan lopettaminen – mitä se vaatii?

Edunvalvonta loppuu joko automaattisesti tietyissä tilanteissa tai hakemuksesta, jonka voi tehdä Digi- ja väestötietovirastolle tai käräjäoikeudelle.

Lopettamisen reitti riippuu siitä, onko kyse päämiehen edunvalvonnan lakkauttamisesta vai edunvalvojan vapautumisesta tehtävästään. Nämä ovat kaksi eri prosessia, vaikka molemmissa lopputulos on sama.

Edunvalvontaa säätelee laki holhoustoimesta (442/1999), ja holhousviranomaisena toimii 1.1.2020 lähtien Digi- ja väestötietovirasto (DVV).

Milloin edunvalvonta päättyy automaattisesti

Osassa tilanteista edunvalvonnalle ei tarvita erillistä lopettamishakemusta, vaan se päättyy lain nojalla ilman toimenpiteitä.

Edunvalvonta lakkaa automaattisesti, kun päämies kuolee. Edunvalvojan tehtävä myös päättyy, jos edunvalvoja on alun perin määrätty vain määräajaksi joten tällöin tehtävä lakkaa määräajan kuluttua ilman erillistä päätöstä. Samoin alaikäisen edunvalvonta päättyy, kun tämä täyttää 18 vuotta.

Jos edunvalvoja on määrätty hoitamaan tiettyä yksittäistä tehtävää, esimerkiksi kiinteistökauppaa tai perunkirjoitusta, edunvalvonta päättyy, kun kyseinen tehtävä on suoritettu.

Lue myös: Nikotiinin lopettaminen – kerrasta vai vähitellen?

Päämiehen edunvalvonnan lakkauttaminen

Jos päämies ei enää tarvitse edunvalvojaa, edunvalvonta voidaan lakkauttaa hakemuksella. Edellytyksenä on, että päämies kykenee ymmärtämään lakkauttamista koskevan asian merkityksen.

Hakemuksen voi tehdä edunvalvoja ja päämies yhdessä tai kumpikin erikseen. Hakemus toimitetaan Digi- ja väestötietovirastolle, ja siihen on liitettävä lääkärinlausunto päämiehen terveydentilasta. Käsittelymaksu on DVV:n mukaan 123 euroa päätöstä kohden.

Jos edunvalvoja ja päämies ovat eri mieltä edunvalvonnan tarpeesta, DVV ei voi yksin ratkaista asiaa päämiehen hyväksi. Tällöin päämies voi viedä asian käräjäoikeuteen, joka ratkaisee, onko edunvalvonnalle edelleen peruste.

Edunvalvonnan lakkauttaminen edellyttää, että päämiehen asiat voidaan jatkossa hoitaa muulla tavoin, esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen, valtakirjan tai läheisten tuen avulla.

Pelkkä toive lopettaa edunvalvonta ei riitä perusteeksi, vaan asiallinen tarve edunvalvonnalle on osoitettava päättyneeksi.

Edunvalvojan vapautuminen tehtävästään

Edunvalvoja voi myös itse hakea vapautusta tehtävästään, eikä tähän tarvita päämiehen suostumusta. Hakemus tehdään käräjäoikeudelle, ja hakemuksen voi tehdä edunvalvoja itse, päämies tai DVV.

Käräjäoikeus vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, jos edunvalvonnalle ei enää ole tarvetta tai jos edunvalvoja osoittautuu kykenemättömäksi tai sopimattomaksi tehtävään.

Jos edunvalvojalla on henkilökohtainen syy vapautua kuten esimerkiksi oma sairaus, elämäntilanteen muutos tai pitkäaikainen rasitus tehtävän hoidossa, käräjäoikeus arvioi vapautuksen edellytykset.

Edunvalvojan ja päämiehen on mahdollista hakea yhdessä myös edunvalvojan vaihtamista. Tällöin voidaan samalla ehdottaa tehtävään tiettyä henkilöä tai yleistä edunvalvojaa.

Lopettamisen käytännön vaiheet

Kun päämies hakee edunvalvonnan lakkauttamista DVV:ltä:

Täytä hakemus DVV:n verkkosivuilla yhdessä edunvalvojasi kanssa. Liitä mukaan lääkärinlausunto terveydentilastasi. Hakemus toimitetaan DVV:n holhoustoimeen, jolle voi lähettää myös turvapostin kautta. DVV tekee päätöksen hakemuksen perusteella.

Kun asia menee käräjäoikeuteen:

Jos päämies ja edunvalvoja ovat eri mieltä, tai kun edunvalvoja hakee vapautusta yksin, asia käsitellään käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus pyytää tarvittaessa lääkärinlausunnon ja kuulee molempia osapuolia ennen päätöstä.

Edunvalvojan lopputili:

Kun edunvalvonta päättyy, edunvalvojan on tehtävä DVV:lle päätöstili eli tilitys kaikesta päämiehen omaisuuden hoidosta edunvalvonnan viimeiseltä kaudelta.

Tämä on lakisääteinen velvollisuus riippumatta siitä, miten edunvalvonta päättyi.

Yleisimmät haasteet ja virheet

Suurin käytännön este edunvalvonnan lakkauttamiselle on erimielisyys edunvalvojan ja päämiehen välillä.

DVV ei voi lakkauttaa edunvalvontaa, jos osapuolet ovat eri mieltä tarpeesta vaan se vaatii käräjäoikeuden päätöksen.

Toinen yleinen ongelma on puuttuva tai riittämätön lääkärinlausunto. Ilman ajantasaista lausuntoa päämiehen toimintakyvystä DVV ei pysty arvioimaan edunvalvonnan tarpeen päättymistä, ja hakemuksen käsittely viivästyy tai hylätään.

Edunvalvojan kannattaa myös muistaa, että tehtävä ei pääty itsestään irtisanomisella tai ilmoituksella. Vapautuminen vaatii aina viranomaispäätöksen, joko DVV:ltä tai käräjäoikeudelta.

Vaihtoehdot edunvalvonnalle

Ennen lopettamishakemusta kannattaa selvittää, riittääkö kevyempi järjestely päämiehen asioiden hoitamiseen.

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jossa henkilö itse etukäteen nimeää, kuka saa hoitaa hänen asioitaan siinä tapauksessa, että hän menettää toimintakykynsä. Se on kevyempi vaihtoehto varsinaiselle edunvalvonnalle.

Valtakirja riittää monissa asioissa, jos päämies kykenee ymmärtämään sen merkityksen. Läheinen voi myös tukea päätöksentekoa ilman virallista edunvalvontamääräystä. Lisätietoa vaihtoehdoista saa Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta osoitteesta dvv.fi.

Usein kysytyt kysymykset